tag:blogger.com,1999:blog-84233151639679939182011-08-07T11:15:07.091+03:00Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.comBlogger141100tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-57013639813828893302011-08-07T10:54:00.004+03:002011-08-07T11:15:07.103+03:00Löysin sattumalta tämän blogini. Näihin poissaolemiini vuosiin mahtuu paljon elämää, iloja ja suruja, muutama miesihminen ja liian monta lihottua kiloa. Mutta nyt elämä tuntuu jotenkin asettuneen uomiinsa. Tapasin nimittäin vihdoinkin sen elämäni miehen jonka kanssa tahdon jakaa loppuelämän. Mentiin kihloihin 4.8.2011. Seuraavana päivänä kuulin, että pappa oli kuollut tuona samana päivänä. Hautajaiset esissä siis. On jotenkin kummallista että ihminen joka on aina, koko elämäni ajan ollut olemassa, lähti pois.<br /><br />Minulla on jotakin kummallista ahdistusta iltaisin. Aamuisin palaan taas normaaliin olotilaan. Illat ovat käyneet jokseenkin sietämättömiksi, silloin koko maailma romahtaa niskaan koko painollaan ja olen pelkkää murhetta. Ei tuo ahdistus uutta ole, se ajoi minut aikoinaan lääkeriippuvuuteen (josta olen onnistuneesti päässyt eroon), se on saanut minut yrittämään itseni lopettamista useammin kuin kerran (mikä on hieman omituista ottaen huomioon että nykyään pelkään kuolemaa enemmän kuin mitään muuta), se on saanut minut vetäytymään ihmissuhteista, laihduttamaan itseni kerran henkihieveriin ja toisaalta myöhemmin syömään itseni varsin pullavaan kuntoon.<br /><br />En ole vieläkään keksinyt miten selvitä ahdistuksista. Aika auttaa, ja oman kullan kainaloon tunkeminen. Ja ääneen lauleskelu (luojalle kiitos hyvistä äänieristeistä, ihan naapurien nimissäkin). Mutta ei mikään sitä vie pois silloin kun se iskee täydellä voimallaan. Ehkä tulen kärsimään siitä koko elämäni. Podin sitä jo pikkutyttönä. Tunsin olevani syyllinen kaikkeen pahaan mitä maailmassa tapahtuu. Kaverin isosiskon itsemurha oli minun syytäni, mummon miehen kuolemakin oli minun syytäni. Äidin raivokohtaukset olivat tietenkin minun syytäni, vaikka niihin ei objektiivisesti ajatellen olisi ollutkaan järkevää syytä. Nykyisin en oikeastaan syytä itseäni asioista, ahdistus on saanut toisenlaisen muodon. Sitä on vaikea kuvailla, se on suunnaton tyhjyyden, autiuden ja yksinäisyyden tunne.<br /><br />Mutta olen onnellinen. Ahdistus on kerrassaan tilapäistä, vaikkakin häiritsevää. Vihdoinkin olen onnellinen. En ole itselleni enää kovin ankara. Ehkä sen tekee tämä ikäkin, ei jaksa enää ottaa pultteja pienistä asioista kun on törmännyt elämän varrella suuriinkin.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-5701363981382889330?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-28144714906761759072008-02-07T12:19:00.000+02:002008-02-07T12:22:23.579+02:00ihan oikea tutkija!<br />Wohou, esteet ylitetty, tulevaisuus näyttäytyy valoisana, harpon jättiläisenaskelin pitkin urakehitystä.<br />Tähän postaukseen minun pitää palaaman niinä hetkinä kun alkaa vituttaa eikä oikein suju. Työ itsessään kun joskus tahtoo olla nyhräämistä ja kaikki tuntuu menevän yli hilseen. Mutta vastoinkäymisten kautta voittoihin!<br /><br />Vähänkö oon hyvä. Ainakin tällä hetkellä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-2814471490676175907?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-22620695034317268652008-02-02T13:55:00.000+02:002008-02-02T14:11:25.363+02:00Aivan, olen alkanut tajuta sitä heikkoa ihmislaatua, joka hyvässäkin parisuhteessa ottaa ja pettää. Ei niin että itse moiseen ryhtyisin (joku roti sentään) mutta onhan se hiljaista jos toinen on pitkiä aikoja poissa. Siis vaikkapa työmatkalla. Ahdistavaksi tämä käy niille, joilla ei ole muuta elämää kuin se puoliso. Silloin on kätevää välttää yksinäisyys ja oman itsensä kohtaaminen hankkimalla kainalo, satunnainen tai tutumpi, mutta yksinäisyys väistyy sitä varmemmin mitä lähempi on kontakti tuon kainalon kanssa (kuka tyytyisi kahvikupilliseen kahvilassa kun voi saada enemmän).<br /><br />Sinkut jotka sortuvat varattuun, tekevät niin luultavasti samasta syystä? On niin hienoa olla villi ja vapaa, mutta aina välillä tarvitsee piipahtaa familymanin vällyjen välissä imemässä itseensä seesteistä parisuhteen ilmapiiriä. Jotta jaksaa olla taas villi ja vapaa.<br /><br />Kunpa ihmiset hankkisivat parempia ongelmanratkaisukeinoja. Onneksi minulla on elämä. Tai ainakin koen että on. Olen jopa niin varma siitä että minulla on vahva tuntemus olemassaolostani ja merkityksellisyydestäni jopa yksinollessani. Ei tarvitse rynnätä pikapikaa mihinkään heti kun viikossa on yksi hiljaisempi päivä.<br /><br />Joku voisi ehkä sanoa etten tajua alkuunkaan, mutta minulle tämä oli suuri oivallus; harppaus halveksunnasta ja säälistä kohti oikeaa ymmärtämistä. Pitäähän jonkun ymmärtää niitäkin jotka tallovat viattomien varpaille ja häpäisevät sen mikä jollekin toiselle merkitsee.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-2262069503431726865?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-89660468249808737212008-01-22T18:09:00.000+02:002008-01-22T18:15:41.655+02:00Tsiisus että voikin olla hyvä olo! Olen treenannut tänään monta tuntia. Siitä saa läjäpäin endorfiineja. Nyt kuuntelen hyvää musiikkia ja lykkään opiskelutöitä tuonnemmaksi (asettaen itseni kusiseen rakoon...mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan).<br /><br />Tämä päivä on mun. Laatuaikaa, vain minä ja asuinkumppanini (koira) kävelemässä tuntitolkulla, ja vain minä hikoilemassa spinningin muodossa epäsosiaalisena jurottajana (epätyypillistä minulle sinänsä) sankassa joukossa. On vain ollut sellainen olo että tarvitsee Omaa Aikaa. Ja sinkuilla siihen on mahdollisuus (olenko muka enää sinkku? miten helvetissä se määritellään mikä on deittailua ja mikä seurustelua? pitääkö se ottaa puheeksi?)<br /><br />Minä elän ja potkin vaikka hampaita vedetään suusta, toisin kuin A.W.Yrjänä veikkaisi.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-8966046824980873721?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-54288290059973049412008-01-19T13:01:00.001+02:002008-01-19T13:05:49.135+02:00Tajusin tässä juuri että televisioni lakkaa näkymästä pian. Minunkin on pian tuhlattava typerään laatikkoon, josta ei ole muuta iloa kuin että asiat pysyvät ennallaan ja saan sopivan annoksen draamaa tai jännitystä aina tarpeen tullen. Heitän siis satalappusen menemään, enkä seuraavana päivänä edes muista ostaneeni jotain, koska mitään konkreettista muutosta ei tapahdu. Tai ehkä tapahtuukin: saan lisää kanavia, lisää tositeeveetä ja lisää vähäpukeisia naisia musiikkivideoissa.<br /><br />Jännittävää tämä Elämä. No ei, on tässä välissä tapahtunut kaikenlaista. Olen rakastumassa (vannomaan en mitään mennyt mutta lupasin itselleni etten päästäisi sellaista käymään, koska se on vaarallista ja siinä raksahtaa pian sydän rikki).<br /><br />Eläkää vaarallisesti. Niin minäkin teen.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-5428829005997304941?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-39011492141735580392008-01-13T09:40:00.000+02:002008-01-13T09:43:51.133+02:00Ei mitään uutta auringon alla (ai minkä auringon?). Siis tarkoitan laajemmasta perspektiivistä tarkasteltuna. Pieni askel ihmiskunnalle, suuri minulle. Nimittäin se että mies ensin vonkaa toista naista ja sittemmin nussii sitä. Sitähän tapahtuu jatkuvasti, ikävämpää se vain on silloin kun kolahtaa omalle kohdalle. Nakertaa ikävällä tavalla itsetuntoa. Mutta vidare går jag (jos onnistuin mahduttamaan noihin kolmeen ruottinkieliseen sanaan virheen, se johtuu vain siitä etten ole suomenruotsalainen ja muutenkin vähän dummy).<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-3901149214173558039?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-26286507203524916302007-12-05T05:16:00.001+02:002007-12-05T05:16:58.212+02:00<b></b> Koulu oli painajaisunta<br />älykkäämmät huuteli, haukkui<br />Kotonakin riitely loppui vasta<br />kun isä sohvalle sammui<br />Kipu ehkä tarttui sun jalkaan<br />jotenkin jäi kasvoihin kiinni<br />Mikä susta kiskoo sen irti<br />laitoshoito vai vitamiini<br /><br />Mistä tässä selviydytään<br />mikä on mennyt vikaan<br />Vittuiletko muille jakaaksesi<br />ilosanomaa<br /><br />Joka ikinen on ansainnut<br />vieläkin parempaa<br />ja suurempaa<br />Heti kun on nähty yksi virhe<br />kiire on vaihtaa<br />Kiire vaihtaa<br /><br />Epäiletkö milloinkaan<br />että et jaksaisikaan niellä enempää<br />Naruasi toivot köydeksi<br />ja pettymykset riittää, riittää<br /><br />Olkaa yksin<br />ja juoskaa karkuun<br />Rakkaus tuntuu<br />ja rakkaus sattuu<br /><br />Eka poikaystävä jätti<br />toinen piti siskosta liikaa<br />kolmas oli kauhean nätti<br />parempi on jättää kuin luottaa<br />Miten tulit aiemmin toimeen<br />ilman tuota harhaista mieltä<br />Oletko jo tottunut kuoreen<br />sinua ei tunnista sieltä<br /><br />Mistä tässä selviydytään<br />mikä on mennyt vikaan<br /><br />Joka ikinen on ansainnut<br />vieläkin parempaa<br />ja suurempaa<br />Heti kun on jääty kiinni<br />on julma kiire vaihtaa<br />Täytyy vaihtaa<br /><br />Olkaa yksin<br />ja juoskaa karkuun<br />Rakkaus alkaa<br />ja rakkaus sammuu<br /><br />Olet aina kakkonen<br />kuka jää, kuka jää<br />Katso ympärillesi:<br />kuka jää, kuka jää<br />Olet tosi huonona<br />hätäovi auki<br />ja toinen jalka ulkona<br />pakotie valmiina<br /><br />Olkaa yksin<br />ja juoskaa karkuun<br />Rakkaus murskaa<br />ja rakkaus turtuu<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-2628650720352491630?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-16558996518291627422007-12-04T12:50:00.000+02:002007-12-04T12:58:48.186+02:00Pelkkää kuorta. Niin kiire ollut saada kaikki tyytyväisiksi pikku esitykseeni nimeltä Elämä, että sitä on ihan unohtanut mihin olikaan menossa ja miksi. Minusta tuli juuri sellainen joita aina vihasin. Tyhjäpää.<br /><br />Juuri nyt en yhtään tiedä mitä tulee tapahtumaan. Tai mitä edes yritän saada tapahtumaan. Olen jättänyt asioita kesken, saanut todennäköisesti monta ihmistä ajattelemaa minusta vähemmän kauniita asioita, ja mitä sitten? Parempi olla kuin pitkään aikaan. Koska tästä lähtien minä voin olla oma itseni. Mitä se sitten onkaan. Otetaan selvää!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-1655899651829162742?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-84145639601335122622007-12-03T19:39:00.000+02:002007-12-03T19:42:06.997+02:00Demoiltiin jotain tosi outoa. Teki mieli kysäistä että miksvarten me tällasta tehdään. No en jaksanut aktivoitua niin paljoa että olisin tullut kysyneeksi.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-8414563960133512262?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-7495977156892662722007-12-03T14:41:00.000+02:002007-12-03T14:47:24.852+02:00mutta mainittakoon nyt kuitenkin että olen ihan käsittämättömän pakasteessa. Umpijäässä. Kananlihalla.<br /><br />Parin aasinsillan kautta (joita en tässä jaksa selittää) päästään myös siihen että kinttuni ovat kirjavanaan mustelmista. Oih, kauniit sääreni! En pääse vipeltämään roiskeläppähameessa Suomen kauniiseen räntämaisemaan. Mikä menetys!<br /><br />Tämä on varsin epäreilua (ei siksi että minulla olisi hirveä hinku kulkea minihamosissa, vaan) koska en todellakaan ole kaatunut. En minä mikään kömpelys sentään ole. Varpaan olen tuolinjalkaan pamauttanut ja kunnolla, mutta kuka teki ja mitä silkosäärilleni?<br /><br />Nyt alan jo kuulostaa huolestuttavassa määrin turhamaiselta. Niinpä lähden tästä yliopistolle tankkaamaan ylioppia päähäni.<br /><br />Terppaleiskis!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-749597715689266272?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-69751929400120781852007-12-02T19:21:00.001+02:002007-12-04T13:06:06.174+02:00Minulla alkaa keulia. Olen vain takavetoinen rahjus, enkä jaksa hinata sinua jatkuvasti ojasta. Minulla on nämä kaksi jalkaa, joista toisessa on jo rasitusvamma toispuoleisesta juoksemisesta joka johtuu yrityksistä pitää sinut tiellä.<br /><br />Kyllä, oikein arvasitte, juoksin taas koiran kanssa. Elämäni on Jännää. Mutta eipä siinä mitään, oli mukavaa ja juoksu kulki. Kierrettiin järvi, meni tunti kakskytä minuuttia.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-6975192940012078185?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-9881591080431287362007-12-01T09:14:00.000+02:002007-12-01T09:28:10.885+02:00Tahralla on upouudet juoksukengät (entisissä oli reikä vaikkeivät olleet kuin puolivuotiaat). Tahra lähtee kipittämään lauantaiaamun ratoksi pitkin talvisia maisemia. Koira on rekvisiittana, koska oletettavasti se tahtoo paskoa aamuisin. Koira juoksee mieluiten metsässä, Tahra taas ei tavoittele lippojen vetämistä heti aamutuimaan.<br /><br />Koira sinkoilee laidasta toiseen, jättäytyy taakse ja syöksähtelee eteen, yrittää kampata ja loikkii ajankuluksi kenguruloikkia räkyttäen samalla. Mukaan tarttuu tielle sattuessaan myös suurehkoja karahkoja.<br /><br />Ai minunko koirani huonosti koulutettu?<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-988159108043128736?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-19781405214280909212007-11-30T12:40:00.001+02:002007-11-30T12:50:16.705+02:00Olen siis jäässä. Talvi yllätti autoilijoiden lisäksi näköjään taloyhtiötkin. No, ei se mitään. Minun villasukkiani ei pääse kukaan yllättämään. Neuloisikohan sitä ihan villakorsetin itselleen, kun tuota selkää tuppaa paleltamaan? Onhan se ihmisessä suhteellisen laaja pinta-ala joka syytää lämpöä harakoille. Mutta villakorsetti kuulostaa sen verran epäseksikkäältä vaatekappaleelta että taidan passata, tällä kertaa.<br /><br />Mutta, armaat neulebloggaajat, jos joku teistä osaa väkrätä seksikkään (siedettävän näköinenkin käy) villakorsetin, niin sen minä haluan nähdä. Kuvia blogeihin, kiitos! On aina mukavaa nähdä mahdottoman muuttuvan mahdolliseksi.<br /><br />Tämä neiti lähtee nyt kuumaan suihkuun ja kaivaa sen jälkeen toppavaatteet esiin, sitä kun on tullut ohitettua se valitettava ikä jossa ostareissa notkumisen tulee tapahtua miss sixtyissä ja pienenpienessä tuubitopissa. Ja nyt seuraa tunnustuksia: en tehnyt sitä silloinkaan kun ikä sitä olisi ainakin nykyostarimaiseman mukaan edellyttänyt. Minä klompsin siis Forumin käytäviä vailla suurempia tunnontuskia mukavan lämpöisissä vaatteissa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-1978140521428090921?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-8423315163967993918.post-50097413382795094102007-11-29T04:30:00.000+02:002007-11-29T04:36:47.906+02:00Minä olen niitä tyyppejä jotka valvovat öisin. Ja jos saavat sitten toisinaan unta myös pimeään vuorokaudenaikaan, niin ovat vähintäänkin sairaalloisen aamuvirkkuja. Vuodatus.net oli jotenkin vastahakoinen palvelemaan tällaista kummajaista. Sivulle ei pääse aamuyöstä. Ja jos pääsee, niin sitten se jumittaa niin ettei mitään tärkeää (niin miten se tärkeä minuun liittyikään?) pysty lisäämään omaan blogiinsa tai kanssabloggaajien kommenttialueille.<br /><br />Yövalvomiseen kuuluu tietenkin oleellisena osana älyttömät ideat. Tahra tahtoo juosta maratonin. No joo joo, ei tämä mitään pelleilyä ole. Mutta saa nähdä kuinka kauas idean siivet kantavat, nuo öiset ajatukset kun tulevat ja menevät, eivätkä kyseiseen vuorokaudenaikaan saadut suuret suunnitelmat näe koskaan päivänvaloa käytännössä.<br /><br />Mutta minäpä lupaan mennä lenkille - jo heti tänään :D Ei se pahaa tee vaikken vielä ensisyksynä (mikä siis oli oletettu tavoiteajankohta) juoksisikaan kuin varttimaratonin.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8423315163967993918-5009741338279509410?l=tahra.blogspot.com' alt='' /></div>Tahrahttp://www.blogger.com/profile/13168041775002435989noreply@blogger.com2